Kiirettä kiirettä

Kiirettä on pitänyt vuoden alun. :)
Asunnon laiton suhteen olemme edenneet aika mukavaa tahtia, olemme jopa aikataulusta edellä. Tarkoituksena kun oli aloittaa maalaaminen vasta tänä viikonloppuna, mutta mieheni veljen ansiosta makuuhuoneet ja eteinen ovatkin jo aivan valmiit maalauksen osalta. :)
Eteisen lattiaan on saatu jo laatatkin paikoilleen.
Enää olisikin sävyte seinä ja olohuone-keittiön seinä maalaamatta, sitten saakin mies alkaa laittaa laminaattia. :)

En uskonut että materiaalien valinta voi olla jonkun ihmisen kanssa niin helppoa, tai ainakin siltä osin ettei mistään tarvinnut vääntää kättä. Värimaailma osui yksiin, pinnat ja muodot samaten...toki joissain asioissa jätin päättämisen täysin miehen harteille, varsinkin asioissa joita en itse tiedä. :)

Makuuhuoneiden sävyteseinistä tuli ehkä joidenkin mielestä aika tummat tai muuten radikaalit, meistä ne ovat oikeinkin hyvät ja itse kun näin ne ensimmäistä kertaa (töiden jälkeen) olin aivan innoissani. <3 

Tälläinen ihanuus löytyi meidän makuuhuoneestamme (mies valitsi sävyn)! <3

Ja tällainen väri koristi pojan makuuhuonetta. <3 (Tikkurilan "Nukkumatti")

Eteisen- ja olohuoneen seinä maalataan Tikkurilan "Lumo" sävyllä, ehkä jo huomenna. Odotan tuota sävyä innolla! Ensin ajattelimme harmaata seinää, mutta väri vaihtuikin päivää ennen värien ostoa. :D

Remontti pitäisi tulevan viikon aikana saada mahdollisimman pitkälle, sillä muuttolaatikot tulevat pian. Tavaroiden pakkaaminen ei kamalasti innosta vaikka laatikot tuleekin kantamaan muuttofirma...mutta eniten minua tässä hommassa häiritsee: uuden asunnon siivous remontin jälkeen ja vielä tämän vanhan asunnon jynssääminen. :D
Onneksi poju on hoidossa mummon luona sen viikonlopun (toivottavasti) niin saadaan rauhassa kantaa ja laittaa paikat kuntoon, molempien huoneistojen kohdalta.

Muuton ja remontin lisäksi pitäisi käydä varmaan töissäkin. :D
Kyllä tästä kaikesta selvitään, vaikka unet jäävätkin vähäisiksi ja ruokavalion vuoksi olen varmaan entistäkin väsyneempi ja ehkä hiiiitusen kärttyinen jos en saa kellolleen ruokaa. :D
Mies on siihen ilmeisesti jo niin tottunut ettei kiinnitä kiukkuiluuni huomiota tai sitten tiuskaisee vain takaisin.
Kunhan saan ruokaa niin olen taas paljon leppoisampi. :D Sitä tämä laihduttamisen uudelleen aloitus vaan teettää jahka saan ruokavaliosta taas kunnolla kiinni ja kropan +pään mukaan.

Hyvä tästä tullee ja helmiikuun lomareissu auttaa jaksamaan vaikka sitten vähän kärttyisenäkin. :)

Mukavaa illanjatkoa kaikille lukijoille! <3